Tiesin, että kevään tullen mieleni kääntyy sinne Suomen kevääseen, piteneviin päiviin ja tuoreen vihreään luontoon. Niin siinä kävi. Tänään olen sitten kuunnellut You Tubesta vanhoja 60 ja 70 -luvun iskelmiä ja katsellut niiden kesäisiä maalaisvideoita. Fredi, Hector, Tapani Kansa jne.
Kaihoa edisti sairastuminen. Olen täällä tekemässä "reviewta" organisaatiolle, eikä siitä hommasta voi seurata mitään muuta kuin silmien kipeytyminen.
Sain oikeaan silmääni sidekalvon tulehduksen. Silmä on paitsi pahan näköinen, myös erittäin kipeä. Ja vaikka olen kuinka yrittänyt varoa koskemasta vasempaan silmääni, ettei tulehdus leviäsi sinne, niin nyt on sekin alkanut kutisemaan ja punoittamaan. Tämä "pink eye" on täällä jonkinlainen lastentauti, joka leviää kouluissa ja lastentarhoissa. Eipä ole tuota tullut lapsena sairastettua, joten ei ole sitten vastustuskykyäkään sille.
Lääkäri määräsi antibiootteja, joita pitäisi tiputtaa suoraan silmään kuuden tunnin välein. Lopetin niiden ottamisen kahden ja puolen vuorokauden kuluttua koska niistä ei ollut mitään apua, vaan ne aiheuttivat armottoman kutinan ja punoituksen silmässä. Netin avulla tein oman diagnoosin ja totesin tämän minun kohdallani olevan viruksen aiheuttamaa. Netti kertoi myös että tämä kestää 5-7 päivää. Oli hyvä että kertoi, koska kolmen päivän jälkeen aloin jo huolestua. Huomenna on päivä kuusi tämän ensimmäisen silmän kohdalla.
Roosan kanssa käytiin viime viikonloppuna kissanäyttelyssä. Se pärjäsi niin hyvin että minua alkoi nolottaa. Nämä täkäiläiset näyttelyt ovat ruusukkeiden keräilijöiden unelmakohteita. Nyt meilläkin on sitten yhdeksän uutta ruusuketta yöpöydän laatikossa. Niistä voisi varmaan askarrella jotain kivaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti